Chick lit -tutkimusprojektini ansiosta olen viime aikoina lukenut aika lailla Candace Bushnellia. Manhattanin naisten glamoröösiä mutta raadollista elämänmenoa kuvaava kirjailija kuuluu omiin chick lit -suosikeihini, mutta jotkin asiat Bushnellin kirjoitustyylissä alkavat pidemmän päälle ärsyttää.

Yksi niistä on ylettömän avokätinen kursiivi käyttö: kursivoituja sanoja pomppii silmille jatkuvasti. Bushnell käyttää kursiivia etenkin

• Kuvaillessaan henkilöhahmojen ajatuksia ja tunteita: ”She gasped at her boldness – did she dare wear that?”
• Korostamaan puheen sävyjä ”He’s the best, darling, there really is no question of that. And I do adore him.”
• Merkitsemään ironiaa. ”Ugh, Janey thought – there was nothing more off-putting than a man who believed that a woman’s sole purpose in life was to breed, but she said, ’Oh yes. The most beautiful.”

(Lainaukset Bushnellin romaanista Trading Up, suom. Reittä pitkin)

lue lisää »

Kirjan painostatuloa ja tehtyä työtä on syytä juhlistaa järjestämällä kirjalle julkistamistilaisuus. Julkistamistilaisuuden järjestäminen vaihtelee kirjan lajin, kustantajan ja kirjoittajien mukaan, mutta yleensä kirjoittaja(t) voi(vat) vaikuttaa tapahtumien kulkuun ainakin jossakin määrin myös itse.

Julkistamistilaisuus ja sen jälkeinen juhlinta ovat tärkeä symbolinen kiitos ja palkinto. Mikäli omaa julkaisuaan ei julkista eikä juhlista mitenkään, kaivaa vain kuoppaa itselleen. Samalla lisää sitä vaaraa, että oma kirja vaietaan kuoliaaksi. Julkistamistilaisuus kun on ennen kaikkea mahdollisuus ja alku kirjan mainostamiselle.

lue lisää »

Jos haluaa saada nopeasti valmiiksi novellin pitkän tauon jälkeen, kannattaako kaivaa esiin keskeneräinen teksti vai aloittaa puhtaalta pöydältä?

Viime viikon kahvilakirjoittamistapaamisen yhteydessä tuskailin Jennille, miten haluaisin saada pitkään jatkuneen tuottamattomuusjakson saamalla jotakin valmiiksi ja äkkiä sittenkin. Viis laadusta ja viis siitä, mitä olen ajatellut kirjoittavani, tarvitsen vain nopeasti onnistumisen kokemuksen.

Päädyimme pohtimaan parasta lähestymistapaa, ja totesimme, että asia ei olekaan aivan yksioikoinen.

Kuva: JasonBechtel

lue lisää »

Vuonna 1996 Helen Fielding julkaisi romaanin Bridget Jones’s Diary. Siinä kolmikymppinen lontoolaistyttö Bridget tuskailee kilojensa, miesystäviensä, työpaikkansa ja hankalan äitinsä kanssa.

Bridget viettää iltoja sinkkuystäviensä kanssa ja juo liikaa. Bridget käyttää uskaliasta minihametta ja ajautuu flirttailemaan sähköpostitse pomonsa kanssa. Bridget lukee liikaa elämäntaito-oppaita ja sanoo vääriä asioita väärään aikaan.

Bridget Jonesin päiväkirja

Bridget Jonesista tuli ilmiö. Kun lukee romaanista jälkeenpäin kirjoitettuja artikkeleja, toistuu niissä sama huomio: Bridget Jones vangitsi ”ajan hengen”. Bridget kieltäytyy olemasta vanhapiika, ja kutsuu itseään ja ystäviään ”singletoneiksi”, sinkuiksi.

Vuosi Fieldingin romaanin jälkeen Atlantin toisella puolella julkaistiin Candace Bushnellin Sex and the City, joka oli Bridget Jonesin tapaan kirjoitettu alun perin sanomalehtikolumniksi. Sex and the Citystä tehtiin televisiosarja, jota alettiin esittää Suomessa vuonna 1998 nimellä Sinkkuelämää.

Kustantajat aistivat uudenlaisessa naisten kirjoittamassa viihdekirjallisuudessa potentiaalia, ja pian uuden genren luottonimiksi vakiintuivat mm. Marian Keyes, Sophie Kinsella, Jennifer Weyner, Lauren Weisberg ja Plum Sykes.

Chick lit syntyi.
lue lisää »

Kuva: Aditi Pany

Minun piti kirjoittaa tietokirjan toimittamisen jälkeisestä juhlahumusta. Vaan toisin kävi. Kuten hedelmällisimmillään tapahtuu, kirjoituksella oli oma mieli. Ja kun aikani olin harannut tuloksetta vastaan, antauduin. Eihän siinä kirjoittaja muutakaan voi.

Ennen kuin elämä on yhtä julkaisunjälkeistä juhlaa, omistan muutaman ajatuksen sille, mihin on pettymysten osalta syytä tottua. Ja kun niihin on tottunut, ne eivät enää ole karvaita. Eivät oikeastaan edes juuri pettymyksiäkään. Kunhan vain ovat.

lue lisää »

Kirjan toimittamisen välivaihe, keskikohta, on työläs ja uuvuttava. Se on osuus, jossa varsinainen tekstien kirjoittaminen ja niiden muokkaaminen sekä käsikirjoituksen lopullisen kokonaisuuden hahmottaminen tapahtuu. Tässä kohden työnteko on usein (lue: aluksi!) hauskaa ja intoutunutta, välillä puuduttavaa, ja joskus tuntuu siltä, että on juoksemassa maratonia, joka ei koskaan pääty. Maapallon ympäri ja takaisin tilanteessa, jossa ovat, pahukset, menneet poistamaan maaliviivan tai todistaneet pannukakun palloksi.

Kuva: dbdbrobot

lue lisää »