Ollako vai eikö olla – kirjailija?

20.10.2008, kirjoittanut Johanna

Tämä viesti on osa Luovuuden seitsemän vihollista -sarjaa.

Kirjailijat ovat viisaita ja suuria. Kirjailijat ovat visionäärejä, jotka tietävät elämästä enemmän. Kirjailijat ovat ennustajia ja shamaaneja. Kirjailijat ovat rappiolla.

Kirjailija (the writer) on luovuuden vihollinen. Yllättävää? Selitän. Tai ehkäpä Jack Heffron ja minä selitämme.

Kirjailijan mielestä jokaisen kirjoituskerran olisi tuotettava valmista, käyttökelpoista tekstiä. Jokaisella kirjoituksella pitäisi olla mitattava hyöty ja tarkoitus. Kirjailija suostuu kirjoittamaan vain ja ainoastaan, jos hän tietää, mihin kirjoittaminen tähtää ja/tai mitä sillä saavutetaan. Kirjailija kirjoittaa mieluiten vasta, kun kustannussopimus on allekirjoitettu.

Kirjailijat ajavat taksilla

Kirjailijat tietävät kaiken kaikesta tietämisen arvoisesta ja näkevät asioiden taakse, syiden ja seurausten taakse.

Kirjailijan heikkous on siitä, että päämäärän tavoittelu ja markkinoiden ehdoilla kirjoittaminen vievät ilon kirjoittamiselta. Ei tätä kukaan osta saati julkaise, kirjailija ajattelee, kun kirjoittaja haluaisi leijua ulkoavaruudessa ja seurustella kuolleiden sukulaistensa kanssa. Tai kun hän haluaisi panna sen kummikissansa puhumaan.

Kirjailijat ajavat taksilla ja polttavat tupakkaa. Kirjailijat istuvat nukkavieruina kapakassa muiden elämäntaiteilijoiden kanssa. Kirjailijat ovat ärtyisiä ja vaativia, turhautuneita ja mahdottomia elämänkumppaneita.

Iloton insinööri

Kirjailijan toiveet ja päämäärät ovat käyttökelpoisia varsinkin, jos ja kun ne saavat meidät kirjoittamaan. Ne voivat olla erinomainen motivaation lähde. Kuten kriitikko, myös kirjailija kannattaa valjastaa raakaan työhön, postittamaan käsikirjoituksia kustantajille ja unelmoimaan Finlandia-palkinnosta – sitten, kun kirjoitus on tarpeeksi moneen kertaan kirjoitettu.

Kirjailijat ovat rahattomia, köyhiä, sillä kirjoittamalla ei Suomessa elä. Suomalaiset kirjailijat ovat realisteja, jotka kirjoittavat sodasta ja insinööreistä.

Kirjoittamisen varhaisvaiheissa kirjailija kannattaa lähettää treffeille kriitikon kanssa suunnittelemaan suuria. Kirjoittajan tehtävä on kirjoittaa. Kirjoittamisen ilosta. Kirjoittamisen vuoksi. Jos kirjailijaa kuuntelee liian varhain tai liian paljon, kirjoittamisen ilo katoaa varmasti eikä lopputulokseen ole koskaan, ei koskaan, tyytyväinen.

Ratkaisu: Kun kirjoitat, kirjoita. Nauti kirjoittamisesta sen itsensä vuoksi. Pidä hauskaa. Tutkiskele pidemmän kirjoitustyön prosesseja.

Harjoitus: Kirjoita 10 minuutin treeni kirjailijuudesta aloittamalla sanoilla ”Kirjailijat ovat…”

viesti aiheesta tavat & työskentely

1 kommentti

  1. Tarja S

    Mitenköhän olen koskaan saanut ensimmäistäkään tarinaa kirjoitettua!

    Tämänkin tunnistan - ja tunnustan - yhdeksi perässä vedettäväksi riippakiveksi. En kyllä kaiken aikaa, mutta tietty suoriutuminen ja tavoitehakuisuus kyllä on (usein valitettavasti) osa minua. Kirjoittaessa tuo osa kahlitsee ja sensuroi. Pistää vääntämään lausetta (siis yhtä ja samaa) uudestaan ja uudestaan, eikä teksti tietenkään näin etene yhtään mihinkään. Ihan kuin ottaisi askeleen eteenpäin ja kaksi taakse.

    Onneksi joskus kirjailija väistyy - unohtuu innostuksen jalkoihin. Ja hyvä niin. Enhän minä edes ole mikään kirjailija ;)

    Odotan edelleen nanotuksesta paljon. Kirjailija- ja kriitikkominät taidan lukita ulkovarastoon. Värjötelkööt marraskuun siellä. Avaan oven ja tarkistan tuhot sitten joulukuun ensimmäisenä. Ihan kuin avaisin joulukalenterin ekan luukun :D

Kommentoi!

Mistä on kysymys?

Kirjoittajatreffit on terävä asiablogi kirjoittamisesta, kirjallisuudesta ja kirjoittajaelämästä.

Tietoa, neuvoja, kokemuksia, virikkeitä ja punnittuja ajatuksia kahdesti viikossa väliaikaisesti kerran viikossa. Pysy menossa mukana tilaamalla viestit rss-syötteenä.

Kommentteja tervehditään ilolla, ja posti kulkee osoitteeseen toimitus (ät) kirjoittajatreffit.net.