Moni kirjoittaja tuskailee työn, opiskelun tai muiden velvoitteiden painetta. Kirjoittamiselle tahtoo löytyä vain tunti sieltä, toinen täältä, ja aina jostain vuorokauden reunamilta.

Älä sure! Jos sinulla on kirjoittamisen lisäksi muuta elämää, keskeytyksetöntä ja kriiseistä vapaata päivää ei olekaan. Vuorokauden taitekohdat voivat kuitenkin olla kirjoittajalle mitä sopivinta aikaa. Silloin ollaan lähellä yötä ja unien maailmaa, eivätkä päivän muut puuhat sotke kirjoitusrupeamaa.

Kuuntele sisäistä kelloasi

Useimmilla meistä on luontainen rytmi, joka vaikuttaa vireyteemme päivän eri hetkinä. Iltaihminen ei aamulla saa kerrassaan mitään tehtyä vaan tuijottelee näyttöä silmät sikkurassa. Aamuihminen nukahtelee näppikselle iltauutisten jälkeen.

Olisi suoranainen ihme, jos tämä ei heijastuisi myös kirjoittamiseen. Kirjoitusoppaassaan The Writer’s Idea Book Jack Heffron jakaakin kirjoittajat erityisiin aamu- ja iltatyyppeihin.

Aamuvirkut kirjoittajat ovat kukonlaulun aikaan levänneitä, mieli on kirkas ja unen jäljiltä ovi tiedostamattomaan sopivasti raollaan. Yökyöpeleiden ajatus taas juoksee parhaiten illan rauhassa, kun päivän velvollisuudet ovat takana ja vuorossa oma, luova aika.

On vain yksi keino selvittää, kumpi olet – kokeilemalla. Heffron neuvoo:

1. Kirjoita ainakin liuskan verran tekstiä viimeiseksi illalla. Anna tekstin levätä muutama päivä, ja aloita uudelleen, tällä kertaa aamulla. Kirjoita samasta aiheesta, mutta aloita alusta, iltaversioon palaamatta. Laita tämäkin teksti lepoon.
2. Muutaman päivän kuluttua voit ottaa molemmat tekstit esiin. Mieti, eroavatko ne toisistaan, ja millä tavoin? Pidätkö jommastakummasta enemmän? Tuntuiko niiden kirjoittaminen erilaiselta? Mitä elementtejä pitäisit, mitä hylkäisit, ja miten jatkaisit tekstin työstämistä?

Vaihda vaihteita

Joskus voi olla hyödyllistä poiketa tavoistaan. Heffron antaa esimerkin kirjoittajasta, joka iltaisin luonnostelee, tekee rohkeita liikkeitä ja kokeiluja, ja aamulla arvioi ja editoi illalla työstettyä. Näin hän hyödyntää tehokkaasti kirjoittajaminänsä eri puolia. Itselle epätyypillisenä aikana kirjoittaessa saattaa päätyä myös epätyypillisiin ratkaisuihin.

Jää perjantai-iltana kotiin ja kirjoita yö läpeensä. Varasta lounastauosta hetki runolle. Palaa töistä bussilla ja aja linja ylimääräisen kerran novellia luonnostellen. Etsi ennenkuulumattomia ja mahdottomia aikoja kirjoittaa.

Kirjoittaja rikkoo rutiineja ja etsii yllätyksiä. Työtapojen ravistelu silloin tällöin piristää kirjoittamista jo itsessään.

Käy toimeen

Onko yksi kirjoitusajankohta toista parempi?

Monet kirjailijat kertovat kirjoittavansa mieluiten aamuisin. Näin loppupäivä jää vapaaksi muille asioille, ja työt tulevat tehdyksi. Heti aamulla virkamiesmäisellä täsmällisyydellä aloitettu tekstin työstäminen saattaakin kuulostaa ammattimaisemmalta kuin boheemi valvoskelu.

Varhainen lintu ei kuitenkaan välttämättä nappaa eniten matoja. Sopivan hetken odottelua tärkeämpää on varata kirjoittamiselle aikaa, varhaista tai myöhäistä, ja käydä toimeen – aamuvirkkuudesta tai öisistä luovuuden puuskista ei ole juuri hyötyä, ellet aseta sormia näppäimistölle ja anna palaa.