Miksi harrastajakirjoittajan kannattaa blogata
Kellari-runoblogin Kristian pohti äskettäin bloggaamisen liittyvän vuorovaikutuksen vaikeutta. Hän on aikaisemmin käyttänyt blogiaan runojen julkaisuun mutta on nyt ottanut puheenvuorojensa aiheeksi myös yleisemmät kirjoittamiseen ja kirjallisuuteen liittyvät asiat. Lukijoita vain on vaikea saada.
Kristianin ajatuksissa on vinha perä. Vaikka blogin pitäminen on lapsellisen helppoa, lukijoiden saavuttaminen on pahamaineisen vaikeaa. Nettilukijat on hemmoteltu pilalle vaihtoehtojen paljoudella. He etsivät blogeja, joilla on selkeä tarkoitus ja jotka lisäävät arvoa heidän elämäänsä.
Blogi voi olla kirjoittajalleen arvokas työkalu ja samaan aikaan lukijalle antoisaa luettavaa. Listaan alla muutamia tapoja, joilla kirjoittaja voi hyötyä bloggaamisesta, mutta tulevissa viesteissä pureudun vielä tarkemmin bloggaamisen erityiskysymyksiin.
Seitsemän blogivinkkiä harrastajakirjoittajalle
- Selkeytä kirjoittamista koskevia ajatuksia. Kirjoittajatreffien tekeminen pakottaa minut jatkuvasti tekemään itselleni selväksi asioita, joita en ole koskaan vaivautunut miettimään kovin tarkasti: mikä kirjoittamisessa minua viehättää, mikä siinä on tärkeää, mitä mieltä oikeastaan olen mistäkin kirjoittamisasiasta.
Vaikka ääneenajattelu toimii blogissa hyvin harvoin, ymmärrettävään muotoon jäsenneltyjen ajatuskulkujen lukeminen kiinnostaa todennäköisesti muitakin.
- Jaa havaintoja ja oivalluksia. Se, mitä kirjoittamisesta on oppinut tai ymmärtänyt, kannattaa laittaa eteenpäin muiden hyödyksi. Haluamme tietää, mitä näkökulmia muilla on yhteiseen harrastukseemme ja käydä siitä keskustelua.
- Markkinoi omia tekstejä. Jos olet jo onnistunut luomaan blogillesi yleisön, kiinnostuvat jotkut lukijoista varmasti myös muualla julkaistuista teksteistäsi. Jos kirjoitat blogissasi perhokalastuksesta, ei Kalat & Me -lehteen laatimasi viehekatsauksen mainitseminen tunnu mainostukselta vaan lukijan palvelemiselta. Mitä vahvemman asiayhteyden rakennat blogiviestisi ja toisen tekstisi välille, sitä tukevammin saat lukijan pihteihisi.
- Julkaise omia tekstejä. Myös blogia itseään voi käyttää tekstien julkaisukanava. Muutama suomalainenkin kirjoittaja on jo julkaissut romaanikäsikirjoituksensa blogissaan, ja kokonaan runoille omistettuja kaunokirjallisia blogejakin on useita. Blogin etuja ovat sen edullisuus, joustavuus ja vuorovaikutteisuus. Jos tekstit vain ovat lukemisen arvoisia, loppu on kiinni markkinoinnista.
- Hanki kritiikkiä ja kannustusta. Jo asettamalla tekstinsä julkisesti esille tulee kutsuneeksi sille lukijoita, mutta lukijat voi myös tietoisesti valjastaa tekstiensä arvioijiksi. Hyvän palautteen saaminen ei ole koskaan helppoa, mutta sitä voi edesauttaa verkostoitumalla toisten kirjoittajien kanssa, pitämällä yllä aktiivista suhdetta lukijoihin ja ilmoittamalla selkeästi blogiin eksyville kävijöille, millaista osallistumista heiltä toivotaan.
- Pidä yllä kirjoitusvirettä. Pasi Jääskeläinen kertoo kirjoittavansa blogiviestejä lämmittelynä ennen romaanikäsikirjoitukseen tarttumista. Tämän lähestymistavan voi viedä askeleen pidemmälle ja alkaa pitää blogimuotoista työpäiväkirjaa. Siinä kirjoittaja voi pohtia kulloinkin työstämänsä tekstin herättämiä tuntemuksia ja etsiä ratkaisuja sen ongelmiin.
Julkisen blogin kohdalla on erittäin toivottavaa, että nämä pohdinnat aukenisivat myös muille, mutta voihan blogia pitää myös yksityisesti tai kutsuvierasperiaatteella kirjoittajakavereilleen. Olen kuitenkin huomannut, että tarvittavat ratkaisut tapaavat nousta alitajunnan syövereistä nimenomaan silloin, kun pulmat laittaa paperille mahdollisimman selkeästi, kuin tuntemattomalle lukijalle osoittaen.
- Kehity kirjoittajana. Huonojen blogien valtava määrä kertoo jotain siitä, miten haastava tekstilaji blogiviesti on. Taidot, joita menestyksekäs bloggaaja tarvitsee – lukijan huomioiminen, tiivistäminen, selkeäsanaisuus jne. – ovat arvokkaita missä tahansa asiakirjoittamisen lajissa.
Minua viehättää oudolla tavalla myös ajatus siitä, että blogikirjoittaminen voisi koulia menestyvän kirjailijan samaan tapaan kuin lehtikirjoittaminen kouli Hemingwaysta tyyliltään hyvin tunnistettavan klassikon. Nykyproosa kaipaa lisää hyperlinkkejä ja numeroituja listoja…
Listaukseni on kaikkea muuta kuin kattava. Mitä itse lisäisit?
viesti aiheesta bloggaaminen
8.12.2008 kello 20:54
8. Kommentoi muita kirjoittamis/kirjallisuusaiheisia blogeja. Linkkaa oma blogisi kommentin tietoihin, jotta saat lisää lukijoita blogillesi.
;)
8.12.2008 kello 23:58
Tsau!
Tulin viimein tervehtimään.
Vaikka varsin äskettäin kirosin kirjoittamisen maanrakoon, ajattelin jo vähän sen jälkeen blogin perustamista, ja heti perään täällä on tällainen postaus.
Minulle koko blogin perustaminen on ollut suuri kynnyskysymys. Kukaan ei jaksa enää yhtään huonoa blogia. Ihan ymmärrettävää, en minäkään. Jostain on kuitenkin aloitettava, enkä keksi enää yhtään hyvää syytä olla aloittamatta, niin paljon kuin kirjoittamista vihaankin. :)
Laatublogi teillä. Jatkakaa.
9.12.2008 kello 0:57
@Rooibos - Verkostoituminen toisten kirjoittajien kanssa, kyllä. Aloittamalla kirjoittamisaiheisen blogin tulee tavallaan muuttaneeksi samanhenkisten ihmisten naapurustoon. Suhteista on aina hyötyä ja toisten kirjoittajien kanssa jutteleminen ilahduttaa. Kirjoittajatreffit on saanut vallan erinomaisia naapureita.
@Isidor - Hei, Isidor, ja kiitos kehuista! On totta, että huonoja blogeja riittää, ja siksi harkinta oman blogin perustamisessa on viisas teko. Tässä vuodenvaihteen tienoilla tulen kirjoittamaan bloggaamisesta lisää, mutta jo nyt voin sanoa, että kirjoittamista vihaavan kirjoittajan blogi kuulostaa jo ajatuksena hyvin kiinnostavalta! Oletko jo ehtinyt miettiä, mitä ja kenelle haluaisit aiheestasi puhua?
9.12.2008 kello 19:52
Mielenkiintoinen päänavaus. Alustuksesta jäi kyllä puuttumaan (tai sitten en ymmärtänyt) tarkoitetaanko harrastajakirjoittajalla kirjoittamista harrastavaa henkilöä vaiko blogia kirjoittavaa henkilöä, olkoonkin että mahtuvat myös samaan persoonaan.
Bloggaamisen perusajatus on kai se, että siihen on nettiyhteyden myötä mahdollisuus kenellä tahansa. Blogien kirjo on valtava ja näin kai kuuluukin olla. Seuraamani perusteella blogit voisi kai jakaa neljään luokkaan ynnä näiden yhdistelmiin: Ammattimaisesti suuntautuneet, harrastukseen pohjautuvat, ideologiset ja sosiaaliseen kanssakäymiseen painottuvat. Viimeksi mainitut lienevät pitkälti jatketta keskustelupalstoille, irkkaamiselle, chattailulle jne. joten kirjallisen ilmaisun selkeys ei ole pääasia. Jonkinlaista tarkoitustakin varmaan etsitään ja nimenomaan lisäarvoa. Mutta blogien jakaminen hyviin ja huonoihin on hieman arveluttavaa. Kiinnostavuus on parempi kriteeri ja sekin hyvin subjektiivinen.
Kaikista ei siis ole verbaalitaiteilijoiksi eikä näin ole tarkoituskaan. Vinkkisi ovat toki paikallaan, mutta esim. markkinointi ja mahd. suuren lukijakunnan/verkkoyhteisön saavuttaminen ei ole kaikille luontaista tai tavoiteltavaa. Epäilenpä että kaikkein suurimpia lukija- ja kommenttimääriä keräävät bloggaajat joutuvat melkoisen työllistetyiksi mikäli haluavat pysyä asiassa ja pitää keskustelua jollain tapaa kuosissaan. Tietysti voi sallia kaiken rönsyilyn, mutta vähintään pitäisi tietää mitä omassa blogissa puhutaan. Yksityinen blogi saattaa olla joissain tapauksissa käyttökelpoisempi, mutta se edellyttää jo olemassaolevaa tai vireillepantua verkostoa.
Blogien lukeminen ja (omaan) blogiin kirjoittaminen ovat jo itsessään osallistumista. Varsinaista vuoropuhelua etsivät osaavat tai oppivat – käsittääkseni – löytämään oman verkostonsa ajan kanssa. Tuosta kirjoitusvireestä tai ainakin säännöllisyydestä olen samaa mieltä. Epäsäännöllisyys tai liian pitkät tauot ovat omiaan karkottamaan lukijat. Linkittäminen tekstissä on varmasti tarpeen, samoin linkkilistat. Jälkimmäinen kertoo eräänlaisesta reviiristä ja kiinnostuksen kohteista, nämä molemmat kiinnostanevat myös lukijaa. Jonkinlainen rajanveto tilankäytön ja kohteliaisuuden välillä lienee kuitenkin tarpeellista.
Tulipa asiastani pitkä. Bloginne aihepiiri on kuitenkin mielenkiintoinen ja tulen varmasti seuramaan keskustelua. Onko linkkilistaa odotettavissa?
9.12.2008 kello 22:02
@Kristian - Kiitos mietitystä vastauksestasi, Kristian! Asiaa lukee mielellään pitkästikin.
Harrastajakirjoittajalla tarkoitan ihmistä, joka kirjoittaa huvikseen mutta ei välttämättä ammatikseen. Blogia pitävään ihmiseen viittaan sanalla bloggaaja. On tietysti totta, että kirjoittamista se blogitekstien laatiminenkin on.
Mahdollisimman suuren yleisön tavoittelu ei ole blogille useinkaan tarkoituksenmukaista, olen siitä kanssasi samaa mieltä. Tarkoituksenmukaista on kuitenkin tavoittaa mahdollisimman hyvin ne lukijat, joita blogilla on, oli yleisö sitten kahden, kahdenkymmenen tai kahdenkymmenen tuhannen ihmisen kokoinen. Tämä on tausta-ajatuksena kaikessa siinä, mitä bloggaamisesta katson tarpeelliseksi sanoa.
Perinteistä, blogroll-tyyppistä sivupalkin linkkilistaa ei näillä näkymin ole tulossa. Tähän on kaksi syytä, esteettinen ja periaatteellinen. Ensiksi, vaikka linkkilistat istuvat hyvin esimerkiksi useimpiin Bloggerin ulkoasuihin, Kirjoittajatreffien kohdalla olemme halunneet pitää layoutin mahdollisimman siistinä ja simppelinä.
Toiseksi, minusta listaamista kannattavampaa on linkata suoraan yksittäisiin viestiehin, tarttua toisen bloggaajan ajatuksiin ja ottaa ne oman pohdinnan aineksiksi. Tämä käytäntö pakottaa bloggaajan seuraamaan naapurustonsa tapahtumia ja kannustaa aitoon ajatustenvaihtoon. Lukijat seuraavat tällaisia linkkejä valppaina ja uteliaina, ja myös hakukoneet palkitsevat niistä staattisia listauksia enemmän.
Varmasti tulevaisuudessa tulen kokoamaan ainakin yksittäiseksi viestiksi seuraamisen arvoisia blogeja, mutta vielä en uskalla. Olemme tietenkin hyvin otetuja ja kiitollisia kaikista lukulistauksista, joihin meidät on haluttu sisällyttää!
10.12.2008 kello 0:53
@Kalle - Kirjoittamisen vihaaminen yhdistettynä tuotteliaisuuteen saattaa mennä vaikeaksi. Toisesta on luovuttava.
Pitkään on pyörinyt ajatuksissa perustaa suomenkielinen personal development -blogi. Rohkeutta pelkureiden niskaan. Ajatuksena olisi myös yhdistää lukemani kaunokirjallisuus (ynnä muut tarinat) aiheeseen jännittävällä tavalla.
10.12.2008 kello 11:21
@Isidor - Kaavailusi kuulostavat harvinaisen asiallisilta. Suomenkielinen Internetin nurkka on ollut pahasti aliedustettuna tällä saralla, kun taas “maailmalla” englanninkieliset tuottavuus- ja elämäntaitoblogit ovat hyvin suosittuja. Jos kaipaat mitä tahansa jeesausta, heitä viesti niin katsotaan.
11.12.2008 kello 19:03
Loysin tanne Kirjoittajatreffeille monen mutkan kautta - mutta olen perilla!
On sielua hivelevaa lukea kirjoittamianne juttuja. Tyylia jolla kirjoitatte. Tietty myos sisalto kiinnostaa!
Olen aikoinaan harrastanut kirjoittamista mutta nyt olen taysin valokuvauksen lumoissa. Pidan myos blogia. Tai useampaa.
Alku oli hankalaa.
Kenelle, miksi? Milla tyylilla?
Ajan myota huomasin kirjoittavani lyhyesti ja visualisoivani sanomani kuvilla.
Sisallani on kuitenkin kaipuu myos kirjoittamiseen. Kokemuksesta kuitenkin tiedan, etta se vaatii eri tavalla aikaa ja keskittymista. Ja erilaisella paneutumisella kuin vain lause, pari ja kuva.
Ehka jonain paivana kirjoittaminen voittaa…
Maailma on turvoksissa tekstia, siksikin yritan olla blogissani lyhytsanainen.
Kieliongelma.
Blogiin pitaisi kirjoittaa omalla aanella mutten osaa kirjoittaa “normaalisti”, kuten esim. kommentin muodossa toiselle bloggaajalle. Tuolloin olen rento, oma itseni.
Koen jotenkin erilaisen “vastuun” sanoistani omalla blogillani.
Hupsista! Tama tuli flowssa, liika on liikaa.
Ehka palaan toisen kerran kommentoimaan…
Monta lyhytta parempi kuin yksi uuvuttavan pitka…
Kiva blogi tama, jatkakaa, kiitos!
Terveisia Kairon auringon alta!
13.12.2008 kello 12:37
Hei, BLOGitse! Kivaa, että olet löytänyt meidät ja viihdyt.
Olen itsekin miettinyt viime aikoina, miten pitää yllä kirjoittamista, kun aikaa on vähän (tai pikemminkin olemattomasti…). Onneksi aina voi kirjoittaa “päässään”, ideoida ja miettiä tekeillä olevia tekstejä. Ja kuten totesit, joskus lyhytsanaisuus voi olla vain hyvästä.
Kommentoi toki toistekin! Ja lähetä sieltä Kairosta vähän aurinkoa tännekin… :)
14.12.2008 kello 8:18
@Jenni -
Jenni - taalta tulee: aamuaurinko piristaa aamua, ole hyva! :-)
Lyhytsanaisuudesta.
Kun paassa on kaaos ja ajatukset kuin keitetty spagetti kattilan pohjalla on parempi kirjoittaa lyhyesti.
Jos tuossa tilassa antaa menna, tuloksena yleensa jasentelematonta mossoa, joka aukeaa vain itselle…jos sitakaan!
Nyt aamulenkille,
palaan taas!
16.12.2008 kello 19:44
Harjoittelemisesta
Itse olen huomannut omallakohdallani sen, että en oikeastaan koskaan harjoittele kirjoittamista, tai en kirjoita “laatikkoon”. Kaikki mitä alan kirjoittamaan yleensä kirjoitan heti johonkin julkaistavaksi. En koe saavani tarpeeksi motivaatiota pelkästään kirjoittamisesta kirjoittamisen vuoksi.
Ja minun kirjoituksiani ei edes oikeastaan koskaan kommentoida…
Kummallinen mieli.
17.12.2008 kello 13:56
@Pyrrhus Darwin Castello - Julkaisuun kirjoittaminen on tosiaan voimakas motivaatio. Se, että halua kommunikoida, sanoa jotain toiselle, on terve lähtökohta kirjoittamiselle. Kaikki eivät ole päiväkirjatyyppiä.
Bloggaaminen on tietenkin myös paljon muuta kuin kirjoittamista, se on kokonaisvaltaista julkaisutoimintaa. Netti on pullollaan puheenvuoroja. Jos haluaa saada lukijan pysähtymään, kuuntelemaan ja vielä kommentoimaankin, joutuu näkemään paljon vaivaa.
Vaikka Kirjoittajatreffit tulee käsittelemään bloggaamista lähinnä kirjoittamisen näkökulmasta, ei näitä muitakaan blogijulkaisun kysymyksiä voi täysin sivuuttaa.
29.7.2010 kello 15:04
[...] joitain kirjoittajablogeja. Ja jännällä tavallahan nämä asiat kuitenkin yhdistyvät, kuten Kirjoittajatreffeillä on [...]