Edellisessä viestissäni käsittelin kielivirheitä, jotka ottavat pannuun. Koska oikein kirjoittaminen ei aina ole helppoa, esittelen nyt muutamia opuksia, joista löytyy apua yhdyssana-ahdistukseen, pilkutuspiinaan tai muihin kielipulmiin.

Jo aiemmin linkattu Jukka Korpelan Nykyajan kielenopas tarjoaa klikkauksen päässä paitsi oikeakielisyysohjeita, myös tietoa vaikkapa sellaisista kirjoittajaa kiinnostavista asioista kuin sanavalintojen merkitys tai erikoismerkkien kirjoittaminen tietokoneella. Se kuuluu itseoikeutetusti jokaisen kirjoittajan kirjanmerkkeihin.

Kirjamuotoiseen kielenoppaaseen sijoittaminen ei silti ole huono idea: kirjaa kulkee mukana ja sitä voi päivittää omilla merkinnöillä. Se toimii myös talismaanina, joka valaa käyttäjäänsä ammattilaisen asennetta. Tarjolla on monen kokoisia, laajuisia ja tasoisia teoksia, joten vertaileva tutkimus kannattaa. Aloita tutkiminen esimerkiksi näistä:

Viisi kiinnostavaa kielenopasta

Osmo Ikola: Nykysuomen opas (2003)

Tämä klassikko on käytössäni niin kulunut, että se koostuu tätä nykyä lähinnä irtolehdistä. Nykysuomen opas sisältää suomen kieliopin äänne-opista lauseoppiin ja selkeän kielenhuolto-osion. Ajoittain vanhahtava sävy, kuten muoti-ilmausten järkkymätön paheksunta, saattaa hymyilyttää, mutta teos kokonaisuudessaan on yhä hyvin käypä opas.

Pirkko Leino: Hyvää suomea (1987)

Perinteinen kielioppi kieliperhepuineen ja taivutusmuototaulukoineen. Perustoimiva opas, joka kuitenkin mielestäni häviää käytännöllisyysvertailussa kompaktimmalle Ikolalle. Tämä on perusteellisuudesta pitävän lukijan valinta.

Timo Sorjanen: Kirjoita ja puhu sujuvasti suomeksi (2003)

Kiinnostava uudehko kirja, jossa keskeisenä aiheena on toimivan tekstin – puhutun tai kirjoitetun – rakentaminen. Sorjanen opastaa tekstin jäsentämiseen, aloituksen ja lopetuksen laadintaan ja kielen vaikutuskeinojen käyttöön. Teos sisältää myös pienen puhumisen oppaan. Kyseessä ei siis ole puhtaasti kielenhuolto-opas, mutta muun sisältönsä lisäksi kirjassa on myös toimiva kielenhuolto- ja oikeinkirjoitusosio. Sopii asiakirjoittajan yleisteokseksi.

Marsa Luukkonen: Hauskaa kielenhuoltoa! Kielenhuollon opas (2006)

Sisältää laajan artikkeliosion, jossa käsitellään mm. suomen kielen asemaa ja kehitystä. Kielenhuolto-osiossa ongelmia lähestytään lähinnä tekstin ymmärrettävyyden näkökulmasta, ja ohjeita annetaan mm. vierassanojen oikeinkirjoitukseen, lauseenvastikepulmiin ja substantiivitaudin taltuttamiseen. Nimen lupaama hauskuus jää kokematta, mutta tähän kirjaan kannattaa tutustua varsinkin, jos kielen kysymykset kiinnostavat silkkaa oikeinkirjoitusta syvemmin.

Kielipoliisin käsikirja (toim. Pirkko Muikku-Werner) (2005)

Humoristinen opas ohjaa kielipoliisin kutsumusta tuntevaa alkuun tässä jalossa toimessa. Teos koostuu artikkeleista, joissa pohditaan esimerkiksi erilaisten kielenkäyttäjien suhdetta kieleen sekä kielenhuollon yleistä merkitystä. Teoksessa esitellään myös tyypillisesti ongelmia aiheuttavia kielen osa-alueita, kuten pilkutus ja yhdyssanat, joihin on tarjolla apua tiiviiden säännöstöjen muodossa. Teoksen päättävässä Kielipoliisin kenttätyöjaksossa lukija voi testata kielitietämystään. Kielipoliisin käsikirja ei ole perinteinen hakuteos, mutta jo sen herkullisen itseironinen tyyli tekee siitä hauskan lukukokemuksen.

Vinkkejä toimivista, toimimattomista tai muuten vain maininnan arvoisista kielenoppaista otetaan mielihyvin vastaan, samoin mahdollisia kokemuksia tässä esitetyistä.