Esitellessään treenikirjoittamista Johanna keskittyi siihen, miten tätä metodia voi käyttää lämmittelyrituaalina, ideointityökaluna tai kirjoittamisvireen ylläpitäjänä.

Treenit sopivat kuitenkin erinomaisesti myös jo aloitetun kertomuksen työstämiseen, käytännölliseksi apuvälineeksi prosessin eri vaiheisiin. Olen koonnut tähän esimerkinomaisesti 14 erilaista harjoitusta, yllykettä tai kokeilua, joita käytän itse säännöllisesti. Uskon, että niistä on sinullekin hyötyä.

Henkilöhahmoihin tutustuminen

1. Valitse sisustuslehden kuvasta henkilöhahmollesi koti. Kirjoita, mitä asunnon tyyli, esineet ja tunnelma kertovat henkilöhahmostasi ja mitä koti hänelle merkitsee. Muista, että lehtikuvat eivät kerro kaikkea. Unelmakartanossakin on kolkot kellarinsa.

2. Kirjoita henkilöhahmosi siihen tilaan, jossa nyt olet. Se voi olla kahvila tai oma makuuhuoneesi, missä nyt satutkin kirjoittamaan. Mitä henkilöhahmosi ajattelisi tuosta tilasta? Mitä hän tekisi siellä? Millaiseksi hän tuntisi siellä olonsa?

3. Eläydy henkilöhahmollesi tärkeään muistoon. Aloita treenisi sanalla ”Muistan…”, kuten Johannan mainitsemassa perusharjoituksessa, mutta kirjoita se henkilöhahmosi äänellä, minämuodossa. Jos huomaat antavasi hänelle omia muistojasi, lisää niihin tarkoituksella uusia käänteitä. Harjoituksen ”En muista” -variantti auttaa puolestaan paljastamaan henkilöhahmosi sokeita pisteitä.

4. Kirjoita henkilöhahmosi tarpeista ja haluista. Valitse aloitussanaksesi ensin ”Haluan…” ja seuraavalla kerralla ”Tarvitsen…”. Kirjoita nämäkin henkilöhahmosi äänellä. Jos kätesi uhkaa pysähtyä, aloita seuraava virke jälleen aloitussanallasi: ihmisillä on tapana haluta ja tarvita hyvin monenlaisia asioita, joista osa on keskenään ristiriitaisia.

Kuvausten terävöittäminen

5. Valitse treenin aloitussanaksi jokin tekstissäsi keskeinen paikka, asia ja esine (vesi, Halikko, gramofoni, juokseminen…). Keskity kuvailemaan sitä kaikin aistein: mitä kuvia, makuja, hajuja ja tuntemuksia siihen liittyy?

6. Toista edellinen kokeilu, mutta keskity tällä kertaa siihen, mitä mielikuvia, muistoja ja merkityksiä ne tuovat mieleesi. Mitä käkikello sinulle symboloi? Millainen mielentila on Vantaa?

7. Tunteita voi olla vaikea kuvata sortumatta selittelyyn. Kirjoita treeni, jossa henkilöhahmosi on tietyn, voimakkaan tunteen kourissa, mutta pysyttele itse ulkopuolisena tarkkailijana. Kerro, miten tunne näkyy henkilön ruumiinkielessä tai teoissa, mutta älä kuvaa suoraan ajatuksia tai puhetta. Millainen tilanne ja toiminta toisivat tunteen parhaiten esiin?

8. Kuvaile jokin kertomuksessasi esiintyvä työ, toiminta tai tekeminen mahdollisimman yksityiskohtaisesti, vaihe vaiheelta ja kaikkea tietämääsi erityissanastoa käyttäen. Löydät luultavasti konkreettisia yksityiskohtia käytettäväksi ja paljastat samalla sellaiset tietämyksesi aukot, joiden täyttämiseen tarvitaan taustatutkimusta.

Tapahtumien sommittelu

9. Kun henkilöhahmot eivät tunnu tietävän, mitä heidän olisi tehtävä kuljettaakseen tarinaa eteenpäin, on ideoinnin aika. Aloita treeni sanoilla ”Tässä kohtauksessa…” ja listaa mahdollisimman paljon erilaisia asioita, joita seuraavaksi pitäisi tai voisi tapahtua. Etene kiinnostuksesi mukaan ristiriidoista ja mahdottomuuksista välittämättä. Valikoinnin aika on myöhemmin.

10. Kirjoittajan itsesensuurisuodattimeen tarttuu paljon käyttökelpoista tavaraa, joka täytyy vain karistaa esiin. Kirjoita treeni siitä, mitä työn alla olevassa tarinassasi ei tule ainakaan tapahtumaan: ”Tässä tarinassa ei…” Saatat löytää juuri sellaisen käänteen tai juonielementin, jota tarinasi tarvitsee.

11. Jotta tarina kulkisi eteenpäin, jokaisen kohtauksen on syytä kuvata jokin muutos, vaikka pienikin. Voit käyttää treeniä tuon muutoksen löytämiseen. Aloita sanoilla ”Tämän kohtauksen jälkeen…” ja kuvaile, mikä voisi olla tai minkä pitäisi olla toisin, kun käsillä oleva kohtaus on päättynyt. Voit aluksi ideoida eri vaihtoehtoja ja toistaa treenin niin, että keskityt kuvaamaan, miten tuo muutos käytännössä tapahtuu. Näin saat luotua itsellesi juonisynopsiksen kuin huomaamatta.

Oman kirjoittamisen tarkastelu

12. Kun tarinasi punainen lanka tuntuu olevan hukassa etkä saa omista ajatuksistasi selkoa, aloita treeni lauseilla ”Oikeastaan haluan sanoa, että…” tai ”Kirjoitan tätä tarinaa, koska…” tai ”Tässä tarinassa on oleellista…” Nämä treenit auttavat sinua katsomaan tarinaasi etäämmältä.

13. ”Haluan kirjoittaa…” ja ”En halua kirjoittaa…” -alkuiset treenit ovat hyviä virittäytymiskeinoja uutta tekstiä aloitettaessa. Niiden avulla pääset parempaan selvyyteen siitä, mitkä mieltymyksesi ja kirjalliset mielitekosi kulloinkin ovat. Kun olet niistä perillä, voit tietoisesti koettaa haastaa itseäsi.

14. ”Tässä tekstissä on vaikeaa…” -treeni auttaa sinua yksilöimään kirjoittamisesi ongelmakohdat ja pohtimaan niihin ratkaisuja. Kirjoita tasapainon vuoksi myös treenit, jotka alkavat sanoilla ”Tässä tekstissä on hauskaa…” ja ”Tässä tekstissä minua kiinnostaa…” Käsillä olevaan kertomukseen liittyy yleensä monenlaisia tunteita, ja niiden tiedostaminen tuo tavallisesti selkeyttä omaan kirjoittamiseen.

#

Jos näistä tulee mieleen jotain kysyttävää, tai haluat jakaa jonkin hyvän ja hyödyllisen kirjoitusharjoituksen, anna palaa. Kaikenlaiset kommenttit otetaan aina ilolla vastaan!