Kirjoittaja, älä jumita itseäsi!
Pekka kuuli NaNoWriMosta eli kansallisesta romaaninkirjoituskuukaudesta eräältä kirjoittajarinkikaveriltaan vain viikkoa ennen marraskuun ensimmäistä.
Pekka tiesi heti, että nanoilu oli hänen juttunsa. Nyt olisi mahdollisuus tehdä totta siitä hullusta romaani-ideasta, jota hän oli hautonut keväästä asti. Nyt voisi todella koetella omia rajojaan ja osallistua samalla yhteiseen tempaukseen kymmenien tuhansien muiden kirjoittajien kanssa.
Pekka valmentautui kuukauden urakkaan lukemalla Kirjoittajatreffien arkistosta NaNoWriMoa -käsittelevän viestisarjan, tekemällä ruokaa pakkaseen ja lukemalla uudelleen García Márquezin Kenraalin labyrintin. Hän raivasi kirjoittamiselle päivittäisen paikan kalenteristaan ja tiedotti tavoitteestaan lähimmille ystävilleen. Hän oli mielestään valmis toimeen.
Mutta eräs tärkeä asia unohtui Pekalta tyystin.
Ei ole yhdentekevää, missä kirjoitat
Pääte-ergonomia on käsitteenä kuin jostakin Työtehoseuran suttuisesta esitteestä 80-luvulta. Se tuo mieleen kyynärtuelliset konttorituolit ja monistuskoneen ylle teipatut keppijumppaohjeet – asioita, joilla luomistyöstä hurmioitunut kirjoittaja ei todellakaan halua vaivata päätään!
Pekkakin havahtui omiin työskentelyoloihinsa vasta toisen NaNo-viikon puolivälissä, kun sohvapöydän yllä kyyristely oli saanut hänen hartianseutunsa sellaiseen solmuun, ettei ajattelukaan enää tahtonut onnistua. Lisäksi rannekanavia kolotti jo pahaenteisesti.
Pikainen googlaus paljasti Pekalle, että hänen rento ja luova työpisteensä rikkoi kaikkia ergonomisia periaatteita: sohvan reunalla istuminen ei antanut tukea ristiselälle, kädet väsyivät jatkuvasta kannattelusta, eikä kesken kirjoittamisen tietenkään ennättänyt nousta venyttelemään.
Pekka häpesi syvästi terveytensä laiminlyöntiä ja vannoi, että seuraava NaNoWriMo kuluisi alusta saakka viihtyisän ja tarkoituksenmukaisen työpöydän ääressä.
Rento keho, rentoa tekstiä
Valitettavasti luova tietokoneella työskentely ei ole yhtään vähemmän haitallista keholle kuin rutiiniaherruskaan, mutta onneksi samat perusohjeet sopivat sekä kirjanpitäjälle että kirjoittajalle.
- Istu tuolin perällä niin, että ristiselkä saa tukea tuolin selkänojasta. Käytä tarvittaessa apuna pientä tyynyä ja, jos haluat hemmotella itseäsi, mikrossa lämmitettävää kauratyynyä (kuten minä nyt).
- Pidä kyynärvarret ovat tuettuina joko pöytään tai tuolin käsinojiin, jolloin hartiat saavat olla rentoina.
- Aseta näyttö sopivalle etäisyydelle kohtisuoraan eteesi ja mieluummin vähän katseen ala- kuin yläpuolelle. Säädä asetuksista näytön kirkkaus ja kontrasti sopivaksi.
- Muista riittävä valo, jottet tihrusta silmiäsi kipeiksi, sekä sopiva lämpötila, sillä kylmässä hartiat vetäytyvät helposti korviin.
- Ajasta kello piippaamaan tasaisin väliajoin, jotta muistat nousta verryttelemään. Kokeile myös pöydän ääressä tehtäviä joogaliikkeitä.
Kuinka surkeassa asennossa sinä teet tekstejäsi?
Vuoden 2009 NaNoWriMon aikana Kirjoittajatreffit huolehtii kirjoittajien hyvinvoinnista kertomalla, kuinka pitää itsensä vetreänä koneen ääressä, mitä kirjoittaessa kannattaa syödä, miten pääsee flow-tilaan, mitkä sovellukset auttavat kirjoittajaa ja miten nollata pää rankan kirjoitusrupeaman jälkeen.
viesti aiheesta tavat & työskentely
3.11.2009 kello 12:19
Mielenkiintoinen juttusarja näyttäisi olevan tulossa - näin ei-nanottajan mielestäkin. :) Jospa vaikka ensi vuonna olisi jo aihe mielessä…
3.11.2009 kello 19:44
Mikrossa lämmitettävä kauratyyny ristiselkää vasten kuulostaa luksukselta! Mistähän olet omasi hankkinut, Kalle?
Hyvät vatsalihakset edesauttavat suunnattomasti selän hyvinvointia! Siksi yritän tehdä viikoittain selkä- ja vatsalihasliikkeitä kammioni lattialla rentouttavan musiikin tahdissa. Pahoilta hartia- ja rannevaivoilta olen toistaiseksi välttynyt, mutta viime aikoina alaselkäkivut ovat alkaneet taas vaivata. Pitäisi aina muistaa istua kunnolla, vaikka venyttelisikin kunnolla vasta itse kirjoitusrupeaman jälkeen.
Neuvosi olivat minulle muuten oikein sopivia, mutta kelloa en uskaltaisi laittaa soimaan. Se häiritsisi keskittymistä ja katkaisisi soidessaan ajatukseni. Pidän taukoja mieluiten silloin, kun tekstissä tulee luonnollinen tauko. (esim. silloin kun kappale vaihtuu tai uusi luku alkaa) NaNoWriMoon en ajatellut osallistua, sillä toistaiseksi aion keskittyä täyspainoisesti uuteen tekeillä olevaan romaaniini.
4.11.2009 kello 1:37
Kiitos tästä.
Kärsin juuri viikonloppuna törkeän kovasta päänsärystä. Mitä ilmeisimmin särky käynnistyi huonojen työskentelyolosuhteiden myötä, sillä en huolehdi tällaisista perusjutuista ollenkaan.
Odotan mielenkiinnolla jatkoa juttusarjalle ja palaan tämänkin merkinnän pariin vielä myöhemmin paremmalla ajalla.
4.11.2009 kello 19:59
@Salamakissa - Mukava kuulla! NaNoWriMon tekemisen meininki tarttui meihinkin, vaikka kukaan meistä ei tänä vuonna osallistukaan.
@Satakieli - Kauratyynyni on nallen muotoon ommeltu vähän karmivan näköinen juuttipussukka. Olen saanut sen lahjaksi, mutta ainakin kaikenlaisissa käsityöpuodeissa ja -markkinoilla näitä on vinot pinot. Toimii kyllä hyvin, vaikka hartioille pitäisi myös ehdottomasti saada omansa.
@Mikko - Tutulta kuulostaa. Tämä on samalla myös muistilista itselleni, sillä hyvä työasento vaatii valppautta, kunnes siitä tulee oikea tapa.
5.11.2009 kello 13:08
Teksti on teidän blogissa muuttunut pieneksi kuin hyttysenpissa. Onkohan mun koneella jotain teitä vastaan vai oletteko te muuttaneet fonttia?
5.11.2009 kello 17:02
Sama ongelma kuin paraskella - sekä koulun että omalla koneella. Jotakin tehtävissä?
5.11.2009 kello 17:55
Hmm, outoa. Sivu näyttää minusta ihan normaalilta sekä Operalla että Firefoxilla, enkä ole tehnyt viime aikoina mitään ulkoasumuutoksia. Tutkin asiaa.
6.11.2009 kello 16:06
Sama ongelma myös täällä. Johtuneeko IE:stä, täytyy kattoa illalla työkonella.
6.11.2009 kello 16:50
Joko toimii?
7.11.2009 kello 8:39
Joo toimii ainakin minulla nyt IE:llä, eilen ei toiminut.
7.11.2009 kello 21:41
Kiitos! Säikähdinkin jo että pitääkö lakata seuraamasta kirjoittajatreffejä, kun ei näkökyky riittänyt. Onneksi toimii taas. Mistähän johtui?
8.11.2009 kello 13:02
Tämän viestin kuvatekstissä oli ilmeisesti html-merkkausvirhe, jonka vuoksi kaikki sivun teksti sen jälkeen näkyi samalla hyvin pienellä kirjasinkoolla. Hyvät Internet-selaimet osaavat paikata tällaiset virheet itse, mutta IE tunnetusti ei.
Huomenna taas uutta viestiä.
8.11.2009 kello 17:11
Juu, osuu ja uppoaa. Tuo kysymys kirjoitusasennoista. Ne kun eivät kestä päivänvaloa. Vaan yritän kyllä (joka viikko) tehdä ryhtiliikettä.
Nanotuksesta en olisi pari vuotta sitten fyysisesti hengissä varmaan selvinnytkään. Nyt reilun vuoden selän ja vatsan syvälihasjumppaa ahkerasti joka ilta suorittaneena tunnen olevani kohtuullisen hyvässä ‘tuloskunnossa’.
Se on huomattu, että pää ei toimi, jos kroppa muuten jumittaa. Siksi tänäänkin singahdin uimahallille kesken kiivaan naputtelun, vetäisin vaparia 1,7 km - ja taas irtoaa tekstiä, kun aivot saavat happea.
Työskentelyasentoihin ei voi kyllä liikaa huomiota kiinnittää. Jos aikoo saada tulosta aikaiseksi, työvälineiden on oltava kunnossa. Enkä tarkoita tällä pelkästään kirjoitusvälineitä, vaan just fysiikkaa, jonka kunto heijastelee sitten tuottavuuteen - tai tuottamattomuuteen.
Eli ei kun lenkille koko porukka. Ja sitten kirjoittamaan tuoreilla aivoilla ja toimivilla sormilla :)
13.11.2009 kello 16:52
Kirjoittaminen(NaNottaminen) sujuisi hyvin, jos olisi välinen kunnossa.Sikainfluenssarokote aiheutti armottoman säryn vasempaan olkavarteen. Käsi on toimintakyvytön kolmatta päivää. Yhdellä kädellä naputtelu on niiiiin hidasta. Täytynee hankkia kirjoittaja? Villainen säärystin lämmittämässä ja särkylääkearsenaali pitämässä tuskaa loitolla….näillä jatketaan.