Tee antaa potkua kirjoittamiseen

14.12.2009, kirjoittanut Jenni

Viime kuussa kirjoitin parhaista kirjoituseväistä, ja kommenteissa kävi ilmi, että tee on monen kirjoittajan luottojuoma. Näin myös meillä: kirjoittajatreffeillä juodaan teetä. Paljon.

Tee on täydellinen kirjoitusjuoma. Se lämmittää, virkistää ja maistuu hyvältä. Teen valmistaminen sopii myös hyvin kirjoittamisen aloitusrituaaliksi:

1. Ensin keitetään vesi ja täytetään teekuula mielialaan sopivalla irtoteellä. Annetaan veden hieman jäähtyä, jos valmistetaan vihreää teetä.
2. Haudutellaan pannussa, vihreää ja valkoista teetä vain pari minuuttia, mustaa hieman pidempään, rooibosta ja matea vielä kauemmin.
3. Valmis pannu ottaa paikkansa kirjoituspöydällä ja saa myssyn päähänsä, jotta tee säilyy lämpimänä.

Näiden valmistelujen aikana mieli alkaa jo suuntautua kohti kirjoittamista. Kirjoitussession alkuhaparoinnin aikana ehtii mukavasti tyhjentää kupillisen tai pari, mutta jos flow iskee, jäähtyy tee takuuvarmasti kuppiin. Kun pannu (tai pää) on tyhjä, tarjoaa uuden satsin keittäminen hyvän ajattelutauon ja pientä jaloittelua.

Teetä joka lähtöön

Eri teet sopivat eri tilanteisiin. Tietyt maut assosioituvat mielessäni työntekoon, aamuun tai iltaan. Talvella maistuvat erityisesti mausteiset mustat teet, kesällä vihreä tee ja raikkaan sitruunaiset tai hedelmäiset maut.

Tee sisältää vähemmän kofeiinia kuin kahvi, mutta silläkin voi onnistua valvottamaan itseään. Kirjoittaessani olen joskus tullut juoneeksi pari pannullista teetä ja illalla löytänyt itseni kiipeilemästä seinillä levottoman ylipirteänä.

Jos ei ole tarkoitus valvoa koko yötä tekstin äärellä, suosittelenkin vaihtamaan teen iltaa kohti kofeiinittomaan rooibokseen. Jo itsessään miellyttävän makuinen juoma toimii myös maustettuna – itse olen pitänyt ainakin appelsiinisesta, kirsikkaisesta ja kermaisesta rooiboksesta.

Aamujuomana ehdoton on puolestaan piristävä mate, joka sisältää runsaasti kofeiinia ja c-vitamiinia. Juoman mainostetaan myös toimivan erityisen hyvin “juhlimisen jälkeen”. Tässä suhteessa en tosin ole huomannut ihmevaikutuksia, mutta virkistävä sitruunaruohomate toimii kyllä mukavasti aamujen käynnistäjänä.

Työteenä käytän usein raikasta vihreää teetä. Tällä hetkellä tehtävässä vuorottelevat ikisuosikki vihreä greippi sekä uusi tuttavuus, sitruunalla ja bergamotilla maustettu Green gray. Kirjoittajatreffiläisten kokoontuessa meille raapustelemaan treenejä on pannusta usein löytynyt mustaa Firenzeä, jonka aprikoosin, limetin ja sherryn maut saavat kynät kiitämään muistikirjan sivuilla.

Ja jos kirjoittaminen tökkii, voi aikaa pelata tuijottelemalla, kuinka valkoiset teekuulat avautuvat kuumassa vedessä pitkiksi, suikerteleviksi lehdiksi…

Kahvi-kirjoittajat ja tee-kirjoittajat

Kaikki kirjoittajat eivät kuitenkaan ole teen ystäviä. Villasukat jalassa ja kissa sylissä vanhassa puutaloasunnossaan teetä hauduttelevien kirjoittajien lisäksi on myös kahvia ja tupakkaa -kirjoittajia. Itse en kuulu heihin, sillä en halua vatsahaavaa (enkä edes pidä pidä suodatinkahvista). Sitä paitsi teen hauduttamisessa posliinipannussa on jotakin paljon romanttisempaa kuin nurkassa plörisevässä kahvikeittimessä.

Sekä kahvi- että tee-kirjoittajat saattavat toisinaan olla punaviiniä ja viskipaukkuja -kirjoittajia, mutta se onkin jo toinen tarina. Yleensä varsin epäkoherentti ja lyöntivirheitä täynnä oleva sellainen, mutta ehkäpä palaamme siihen aiheeseen myöhemmin.

Sitä ennen kuulisin mielelläni, mitä teidän pannuistanne löytyy. Jakakaahan siis kommenteissa teesuosituksia, -kertomuksia ja -ajatuksia! Myös kahvi-kirjoittajien puolutuspuheenvuorot ovat tervetulleita.

viesti aiheesta tavat & työskentely

16 kommenttia

  1. Janne J

    Olen kuullut, että “se keltainen” Lipton on loukkaus kaikkia teenjuojia kohtaan. Suodatinkahvin vertaaminen kahviin on vähän sama asia. :)

    Itse ryystän pressonpannulla tehtyä kahvia, jolloin (laadusta riippuen) kahvista tulee hyvin aromirikasta ja pehmeää. Mutta ei kahvia tosiaan pidempien kirjoitussessioiden aikana voi litratolkulla ryystää, tulee muuten vatsa pipi.

  2. isopeikko

    Osaako kirjoittaa jos juo paljon teetä?

  3. Rooibos

    Ahh - teetä! Minä olen jakaantunut kahteen leiriin: mustaan ja punaiseen. Kun juon mustaa teetä, mieluisimmat valintani ovat kunnollinen, englantilainen Earl Grey (paino sanalla kunnollinen!) sekä oliskohan tuo Forsmanin Russian Samovar Blend tuo toinen lempparini. Myös muut maustetut mustat teet käyvät, mutta ei mitään toffee/kerma/suklaa- tms. makuja minulle. Hedelmät ja yrtit ovat jees.

    Läheskään aina mahani ei kestä mustaa teetä ja nykyään en juo mahani takia enää vihreää teetä - kumma kyllä siinä on ilmeisesti vielä enemmän mahaa ärsyttäviä parkkihappoja tms kuin mustassa teessä. Joten ei vihreää, kiitos.

    Yleisin valintani teekuppiin on rooibos. Joko paljaana luomuna tai sitten appelsiinilla maustettuna. Parasta on Forsmanin irtotavarana saatava luomu-appelsiini. Muutkin hedelmät käyvät mausteena, muttei taaskaan mikään kerma-aromi. Tosi hyviä rooiboksia löytyy Helsingistä Thé-huoneesta sekä teekauppa Ouncesta.

    Tee lämmittää ja jollain tapaa rauhoittaa. Kivaa on, jos tee on sen makuista, että sitä pystyy juomaan kylmänäkin (rooibosten etu), mutta jos tee on jäähtynyt juontikelvottomaksi, keitän uutta sitten kun ehdin. Ja Liptonin keltaista? Ei missään muualla kuin lentokoneessa, jollei ole ihan mahdottoman totaalipakko. Normaalipussiteistä parhaiten uppoavat Orange Jaïpur, Earl Grey, Lady Grey, Russian Earl Grey, Persian Earl Grey ja jotkut hedelmämaustetut mustat teet.

  4. Satakieli

    Olen sataprosenttisesti mustan teen ystävä! Laadukas Assam maistuu aina, samoin Earl grey, kunhan bergamotin aromi ei ole liian läpitunkeva. Forsmanin lajikkeista suosikkejani ovat Russian samovar blend ja Keisarin unelma, joka maistuu minulle toisinaan myös vihreänä.

    Hienojakoisista englantilaisista teelajeista olen valikoinut teehyllyyni PGtips nimisen pyramidipussiteen, jota saa ainakin Helsingin WTC-talon erikoismyymälästä. Se on ainut tee, johon laitan perienglantilaiseen tapaan maitoa ja sokeria. (Sellaisenaan tee on hieman liian kitkerää ja voimakasta minun makuuni.) Muut teet juon poikkeuksetta pelkän sokerin kera.

    Minulla on keittiössäni käsinnikkaroitu avohylly ihan pelkkää teetä varten! Säilytän teet mieluiten tiiviskantisissa peltipurkeissa, joissa ne säilyttävät hyvin arominsa.

  5. Johanna

    Kuten Jenni ja Kalle tietävät, tunnustaudun kahvia ja tupakkaa -kirjoittajaksi. Iän karttuessa kahvin määrä on kyllä vähentynyt ja laatu parantunut. Nykyään juon vain perkolaattorilla valmistettua (pannu)kahvia aamuisin. Treeneissä ja muutenkin kirjoittaessa suosin teetä, erityisesti talvisaikaan. Kesäisin tee tuppaa olemaan liian kuuma juoma. Haluaisin vielä oppia valmistamaan kesiä varten loistavaa jääteetä.

    Jennin viesti kuvaa hyvin, mistä teen valmistamisessa ja juomisessa kirjoittaessa oikeastaan on kysymys: rituaalista, valmistautumisesta ja siirtymäobjekteista. Eikö? Tiedän valmistautuvani kirjoittamaan, kun keittelen teetä ja käyn polttamassa tupakan. Mieli asettuu ja suuntautuu jo kirjoittamiseen, ja teestä (kahvista/tupakasta/viinistä/viskistä?) tulee pyhä toimitus ja talismaani, jota kuvittelen tarvitsevani kyetäkseni kirjoittamaan. (Tässä mielessä alkoholia sisältävät vaihtoehdot ovat huonoja. Niiden avulla tuskin voi kirjoittaa useampia tunteja, saati sitten päiviä.)

  6. Jenni

    Kiitos, teen (ja kahvin) ystävät, kiinnostavia kommentteja!

    @Janne J - Heh, olet oikeassa tuon keltaisen Lipstonin suhteen, vertaukseni oli epäreilu! Tykkään itsekin nauttia silloin tällöin kahvilassa hyvän erikoiskahvin, vaikka teeihmisiä olenkin. Kotiin en ole ainakaan vielä kahvivermeitä hankkinut, ja kirjoittaessa en sitä varmaan kuitenkaan joisi juuri tuosta vatsapipisyys-syystä.

    @isopeikko - Kyllä se yleensä luonnistuu, ei teestä ainakaan haittaa tunnu olleen. :)

    @Rooibos - Olen asioinut tuolla Ouncessa joskus Helsingin-visiitillä, pitäneekin ensi kerralla poiketa taas ja testata jotain hyvää rooibosta! Varsin valloittava liike tuo. :) Itse ostan teeni kauppahallista, Turun Tee & mausteesta. Varsin tunnelmallinen paikka sekin.

    @Satakieli - Minä taas en ole oppinut juomaan teetäni oikein minkään kanssa, korkeintaan hunajaa joskus, jos olo on vilustunut. Avohylly teepurkeille löytyy muuten täältäkin!

    @Johanna - Kerro, jos onnistut loistojääteen kehittämisessä, se on kyllä paras kesäjuoma. Mmm, kesä…

  7. Garrett

    Rooibos sopii muuten jääteeksi. Tosin en tiedä mitä muuta siinä äitini tekemänä oli, mutta todella hyvää…

  8. uuh

    ensteksi, mahahaavan aiheuttaa helico-bakteeri, ei mikään ruoka eikä juoma.

    toiseksi, myös kahvinjuoja voi asua puutalossa ja kirjoittaa villasukat jalassa ja kissa sylissä.

    kolmanneksi, eikö tuo puutalo, villasukka, kissa -juttu ole aika klisee… olenko liian vanha ilahtumaan tuommoisesta vai liittyykö se kuitenkin jotenkin tähän että juon kahvia ja poltan tupakkia…

  9. Mika

    mata hari teekaupasta, ceylon sekoitelma siis

  10. Rooibos

    Sain kaverilta joululahjaksi rooibosta, joka on maustettu limellä ja kanelilla. On aikas hyvää, suosittelen. Kaveri oli ostanut teen, yllättävää kyllä, Indiskasta. Itselle ei olisi tullut mieleenkään ostaa teetä vaate/krääsäkaupasta, mutta tässä kohtaa osui ja upposi, hyvää on.

  11. Peregrina

    Kirjoittajatreffit on ilmeisesti joululomalla :-) Toivottavasti uuden vuoden puolella saamme lukea kirjoittamisesta jälleen entiseen tahtiin. Hyvää uutta vuotta!

  12. Jenni

    @Garrett - Kiitos vinkistä, rooibos tosiaan maistuu jäähtyneenäkin, miksei siis myös ihan jäähdytettynä. Joukkoon voisi lisätä vaikka tirauksen sitruunaa tai limeä. Nyt kun vielä saataisiin kesä jostakin!

    @uuh - Haha, toki puutalo, villasukka, kissa -juttu on klisee - samoin kuin myös kahvia ja tupakkahenkosia ryystävä kirjoittaja. :)

    @Mika @Rooibos - Pistetään korvan taakse! Itsekin olen rekisteröinyt, että indiskassa myydään teitä, mutta en ole myöskään tullut niitä sieltä ostaneeksi. Lime on kyllä yleensä hyvää missä tahansa.

    @Peregrina - Hyvää uuttavuotta sinnekin! Joulunaika meni tosiaan akkuja lataillessa, nyt olemme palanneet taas täynnä tarmoa!

  13. MaKo

    Jo Kolmas nainen listasi kaiken, mitä tarvitaan niin tietokonekoodin kuin tarinankin valmistamiseen: “Tästä asti aikaa, muutama lantti mammonaa, mielin määrin kahvii ja tupakkaa.”

    Eli kahvi+tupakka -linjalla täällä turinoidaan niin suomeksi kuin C:ksi, D:ksi ja Pythoniksi :)

  14. TdW

    Näillä helteillä on tullut kokeiltua monenlaista teeviritelmää.
    Roobois aavikkokerma käy myös kylmänä kirjoittamisenkin oheen. Keitän sitä pannullisen, varsin vahvana, haudutan piiitkään. Ja viilennän sen jääpaloilla tai kylmällä kaivovedellä 1:1 ja nautin. Jos on aikaa, annan sen jäähtyä omia aikojaan.
    Pari sitruunaviipaletta joukossa ei ole huono valinta. Tai pari lusikallista hunajaa. Tai kourallinen mansikoita.
    Suosittelen kokeilemaan.

  15. Jenni

    Jeps, olen arvellutkin että rooibos toimisi jääteenä hyvin, varsinkin tuo aavikkokerma on ihanan pehmeän makuista. Menee kokeiluun vielä tänä kesänä!

  16. TdW

    Rooibosista (aavikkokerma) saa aika oivan sangria-tyyppisen juoman. Sekaan punaviintä, parin sitruunan mehu, tilkka quantroota, pinnalle kellumaan vaikka vadelmia.

    Sen kanssa on mukavaa viettää aikaa ystävien kanssa. Suosittelen kokeilemaan. Ja kaipa sen kanssa voi kirjoittaakin…?

Kommentoi!

Mistä on kysymys?

Kirjoittajatreffit on terävä asiablogi kirjoittamisesta, kirjallisuudesta ja kirjoittajaelämästä.

Tietoa, neuvoja, kokemuksia, virikkeitä ja punnittuja ajatuksia kahdesti viikossa väliaikaisesti kerran viikossa. Pysy menossa mukana tilaamalla viestit rss-syötteenä.

Kommentteja tervehditään ilolla, ja posti kulkee osoitteeseen toimitus (ät) kirjoittajatreffit.net.