Kirjoittajan vuodenvaihde
Minun on ollut yllättävän vaikea palata takaisin bloggaamisen pariin talvitauon jälkeen. Tämä kaiketi todistaa, että bloggaamiseen pätee sama periaate kuin muuhunkin kirjoittamiseen: vaikka ajoittaiset hiljaiset kaudet ovat aivan normaali ilmiö, säännöllisyys, rutiini ja järjestelmällisyys auttavat kyllä kummasti.
On sattuvaa, että havaintoni osuu juuri tammikuun alkuun, uuteen vuoteen – tähän uusien alkujen, ryhtiliikkeiden, kuntosalijäsenyyksien ja elämäntaparemonttien maagiseen aikaan!
Myönnän suhtautuvani tarpeettoman kyynisesti uudenvuodenlupausten perinteeseen. Ainakin kohtelen vuodenvaihdetta epäreilusti: Jos mikä tahansa aika vuodesta on hyvä aika reflektoida elämäänsä ja asettaa tavoitteita (niin kuin jaksan läheisilleni jankuttaa), eikö tammikuun alun pitäisi kelvata minulle siihen siinä missä muidenkin ajankohtien? Ja jos vuoden vaihtumiseen liittyvä symboliikka auttaa muutosten tekemisessä, eikö se ole pelkästään hyvä asia?
Sitoutumistaan muutokseen voi sinänsä kutsua millä nimellä tahansa. Yhdelle se on uudenvuodenlupaus, toiselle vuosisuunnitelma, kolmannelle tavoitteiden asettamista. Lähestymistapoja on yhtä paljon kuin elämänmuutoksista kiinnostuneitakin, ja myös me kirjoitimme tavoitteiden asettamisesta vuosi sitten.
Uskoakseni uudenvuodenlupauksen pitävyyteen vaikuttaa realististen tavoitteiden lisäksi ennen kaikkea rehellinen arvio siitä, missä nyt mennään.
Millainen kirjoitusvuosi 2009 sinulla oli?
Kirjoittajat ovat pahamaineisia itsensä piiskaajia, jotka tavoittelevat jatkuvasti parempaa ja suurempaa. Omat tekeleet näyttävät pian roskalta, eikä mikään täydellistä huonompi ole tarpeeksi hyvää. Mutta emmekö voisi edes silloin tällöin taputtaa itseämme olalle ja todeta: hei, minähän pärjäsin tosi hyvin? Voisiko perfektionismin suojakilpeä raottaa sen verran, että hyvin tehdystä työstä antaisi itselleen kunnon tunnustuksen?
Siispä nyt turha vaatimattomuus nurkkaan: Mistä vuoden saavutuksesta olet ylpein? Mihin onnistumiseen venyit, vaikka aluksi epäilit kykyjesi riittämistä? Missä tekstissä, projektissa tai tilaisuudessa esitit parastasi? Kirjoita itsellesi onnittelukortti, pidä kiitospuhe tai askartele kunniadiplomi – olet sellaisen ansainnut.
Vaan ei unohdeta myöskään kuluneen vuoden virheitä ja pettymyksiä, sillä ne tarjoavat aina mahdollisuuden oppia jotakin. Epäonnistuminen ja saavuttamatta jääneet tavoitteet kirvelevät, mutta lässytys uudesta vuodesta ja uudesta mahdollisuudesta on yleensä totta.
Eli: Mikä asia jäi saavuttamatta? Missä on vielä parannettavaa? Jäikö jotakin hampaankoloon? Mitä voisi vielä yrittää uudelleen? Pue kipeimmät epäonnistumisesi kirjeen muotoon, niin ne näyttävät äkkiä paljon pienemmiltä ja vaarattomammilta.
Millaisen kirjoittajavuoden 2010 sinä haluat?
Vertaa nykyistä tilannettasi siihen, mitä toivoisit sen olevan.
Kenties haluaisit löytää enemmän aikaa kirjoittamiselle. Tai ehkä vuonna 2010 tahdot sen käsikirjoituksen viimein kustantajakierrokselle. Tai ehkä kaikkein tärkeintä on saada energiaa kirjoittamiseen aloittamalla uusi liikuntaharrastus. Kuvittele itsesi vuoden päähän tästä hetkestä: Mitä olet saanut aikaan? Millaista roolia kirjoittaminen näyttelee elämässäsi?
Tee tästä mielikuvasta niin myönteinen, elävä ja yksityiskohtainen kuin haluat: kuvittele, miten asetut kirjoituspöydän ääreen kuuman juoman kanssa ja miten hauskaa on tehdä tekstiin teräviä korjauksia hyvällä kuulakärkikynällä. Kun tarvitset välillä rohkaisua, palaa tähän mielikuvaan.
Tarvitset avuksesi vielä oikeat työkalut, selkeät ajattelumallit ja toteutuskelpoisen suunnitelman: Mistä aiot ottaa ajan kirjoittamiselle? Miten järjestät ympäristösi kirjoittamiselle otolliseksi? Miten pidät huolta, etteivät keskeneräiset asiat vaivaa mielessä?
Olen parin viime vuoden aikana testannut enemmän erilaisia tapoihin ja työskentelyyn liittyviä strategioita, tekniikoita ja niksejä kuin tahtoisin myöntää. Lähitulevaisuuden blogiviesteissäni aionkin hyödyntää kokeiluista karttunutta tietoa etsimällä vastauksia edellisen kappaleen kysymyksiin.
Toivotamme kaikille lukijoillemme toimeliasta kirjoitusvuotta 2010. Toivottavasti aikaa jää pikkuisen myös Kirjoittajatreffien keskusteluille, pohdiskeluille ja kommentoinneille.
viesti aiheesta tavat & työskentely
5.1.2010 kello 22:58
Pelästyin jo mihin tämä katosi, mutta taisi olla jokin päivitys menossa kun osuin tänne?
Minulla oli aika loistava kirjoitus vuosi.
Löysin taas sen kirjoittajuuden, löysin kirjoittajatreffit. Hampaankoloon jäi vaan se, että erään koulun opettaja ei ymmärtänyt novelliani, enkä ollut sillä hetkellä valmistautunut selitttää mitään siitä (ujostuttaa kun kaksi ihmistä tuijottaa ja analysoi sua).
Tänä vuonna mietin vähentäisinkö lukemista (kirjastolainoja oli muistaakseni parikirjaa päiväksi, tosin niistä varmasti puolet oli CD:tä, sarjakuvia, sarjakuvia ja sarjakuvia, ja lisäksi en minä kaikkea lukenut). Ja lopettaisin tämän ylimääräisen surffauksen ja kirjoittaisin. Ja kirjoittaisin. ja kirjoittaisi.
On muuten yksi blogikirjoitus puhtaaksi kirjoittamista vailla tänne lähetettäväksi. Jaarittelen varmaan paljon, ajatuksen kulkuni on myös vähän epäselvää, joten täytyy käsitellä sitä vielä…
5.1.2010 kello 23:13
Kuten Garrettilla, hyvä oli kirjoitusvuosi 2009 minullakin. Vuosi alkoi tuskallisissa merkeissä ja sen puolessa välissä alkoi kivulias uudelleenkoulutusjakso. Vielä marraskuun alussa tuntui, ettei vuodesta jää mitään käteen, mutta vähänpä silloin tiesin asioista :)
Novellien osalta julkaisukynnys on nyt ylitetty. Seuraava tavoite on, paitsi tietysti koettaa jatkaa julkaisukynnyksen ylittävien tekstien kirjoittamista, saavuttaa myös jonkinlaisia sijoituksia kilpailuissa.
Vielä tänä vuonna tuskin yksikään käsikirjoitus lähtee kustantajalle, mutta mahtavaa olisi, jos vuoden loppuun mennessä olisin saanut kursittua yhden työn alla olevan pidemmän tarinan kokonaiseksi.
6.1.2010 kello 23:58
Hauska kuulla kokemuksistanne, Garrett ja MaKo. Hienoa, että viime vuosi oli antoisa ja suunnitelmia riittää. Lukemisen suhteen minulla on päinvastainen onelma kuin Garrettilla, ennemminkin pitäisi lukea enemmän ja monipuolisemmin. Lukeminen on kuitenkin aina ollut tärkeä vastinpari kirjoittamiselleni.
7.1.2010 kello 23:36
Poikkean porukasta, minun kirjoitusvuoteni 2009 oli pääosin huono, proosan osalta suorastaan katastrofaalinen. Kevätpuolella oli pakko kirjoittaa opiskeluissakin luovasti, mutta muuten oli erittäin tyhjää muistikirjassani. Onneksi muutamia hyviä runoja tuli vuoden aikana kirjoitettua, etenkin loppuvuodesta kynänkärjestä valui lyriikkaa.
Tavoitteena olisikin aktivoida juonen rakentelua ja keskittyä proosaan, mielellään juuri jonkin rutiinin avulla.
8.1.2010 kello 13:41
Vuosi 2009 oli kirjoitusvuotena elämäni paras, tosin myös ensimmäiseni. Kovin paljoa en saanut aikaan, mutta olen silti tyytyväinen. Ensimmäinen julkaisu ja ensimmäinen kirjoituskilpailun palkintosija aloittelevan kynäilijän vähäisellä tuotannolla pakottavat olemaan tohkeissaan. Erityisesti, kun ottaa huomioon, että nelisen kuukautta vuodesta meni tiiviisti palkkatyön merkeissä, kirjoittamatta lausettakaan.
Pettynyt olen siihen, että kolme pitkähköä novellia, joita olen loppuvuodesta kirjoittanut, on päätynyt umpikujaan enkä osaa niiden umpisolmua aukaista.
Tänä vuonna odotan saavani tarpeeksi aikaa kirjoittaa, jotta pää ei halkea ideoista, muutamaa julkaistua novellia sekä ainakin yhtä hymyä joltakin kisatuomaristolta.