Helmikuun yhdeksäntenä päivänä julkaistiin Lukupiirikirja. Olen yksi sen toimittajista. Se on neljäs kirja, jota olen ollut toimittamassa – useampaan olen vuosien kuluessa osallistunut kirjoittajana, mikä on paljon vaivattomampaa.

Koska toimitusprosessi on vielä tuoreesti mielessäni, valotan kolmen jutun sarjassa tietokirjan toimittamisen vaiheita sellaisina, kuin minä olen ne kokenut. Tämä viesti kertoo alusta, liikkeellelähdöstä.

Ideasta CFP:n muotoilemiseen

Lukupiirikirja

Ensin on oltava idea. Mielellään sellainen, jonka kokee tärkeäksi, mielekkääksi ja tekemisen arvoiseksi. Sellainen, josta jaksaa olla kiinnostunut ja innostunut vähintään vuoden. Lukupiirikirjan idea ei ollut omani vaan kustannuspäällikön, mutta aihe oli läheinen ja meistä tuntui siltä, että oli aika tehdä uusi kirja.

Seuraavat toimenpiteet voikin sitten tehdä useammassa järjestyksessä. Niihin kuuluvat alustava perehtyminen aiheeseen ja kirjoittajakutsut. Perehtymisessä on kyse paitsi tutkimuskirjallisuuden kursorisesta kartoittamisesta ja lukemisestakin, myös aivoriihenomaisista ideoinneista joko yksin tai yhdessä idean kehittelemiseksi ja sen eri puolien hahmottelemiseksi.

On tavallista laatia projektista tässä vaiheessa kirjoittajakutsu, CFP (call for papers), ja miettiä sille sopivat levityskanavat, jotta kirjaan saataisiin ”oikeanlaisia” kirjoittajia ja asian käsittelylle taattaisiin monipuolisuus ja laaja-alaisuus. Lukupiirikirjaa varten emme laatineet kirjoittajakutsuja, sillä kirjoittava yhteisö oli jo välittömästi ulottuvillamme. Spesifeistä aiheista, tässä tapauksessa esimerkiksi luku- ja opintopiirien historiasta, kirjoittamaan maanittelimme mukaan tuttuja historioitsijoita, vaikka he eivät kuuluneetkaan välittömimpään kirjoittajakuntaamme.

Jos ja kun artikkelikokoelmasta pannaan maailmalle kirjoittajakutsu, tarjotut artikkelisuunnitelmat auttavat kirjan kokonaisuuden hahmottamista. Ne siis toimivat omalta osaltaan ideointeina ja aivoriihenä.

Kustantajan hankkiminen

Kun projektin kokonaisuus alkaa olla selvillä, on aika etsiä kirjalle kustantaja. Esimerkiksi Murha pukee naista -teoksen (KSL 1997) teimme aikoinaan toisin päin: artikkelit olivat jo valmiina ja toimitettuina, kun haimme kirjalle kustantajaa. Nykyisin haluan kuitenkin turvata sen, että sekä kirjoittajat että toimittajat saavat työstään edes symbolisen korvauksen.

Kustantajalle tarjotaan kirjaa, jota ei ole vielä olemassa. Tarjouskirje kustantajalle on syytä laatia vähintään yhtä hyvin, kuin CFP ja myöhemmin kirjoittajaohjeet. Kustantajalle on selkeästi kerrottava, mistä kirjassa on kyse, miksi se on ajankohtainen ja kannattaa julkaista, ja millainen kirjan sisältö tulee olemaan. Kirjeen tulee olla melko lyhyt, 1-2 liuskaa. Siinä on hyvä edelleen arvioida projektin aikataulua, ja tarjouksensa saa paremmin läpi, jos toimittajilla on näyttöä aikaisemmista julkaisuista.

Lukupiirikirjan kustantajakirjeessä oli pari yleistä kappaletta lukupiirien suosiosta sekä työnimi (Jaetut kertomukset: Kirja kirjoista ja lukupiireistä), minkä jälkeen siinä esiteltiin kirjan osat sisältöineen ja alueineen luettelomaisesti. Lopullinen kirja on tietysti sisällysluetteloltaan melko erilainen, mutta tässä vaiheessa operoidaan suunnitelmilla, mikä on erinomaisesti kustantajankin tiedossa.

Kuva: Mullenkedheim

Kirjoittajaohjeet

Kun kirjoittajat on valittu, on laadittava kirjoittajille ohjeet tekstien yleisistä muodollisista seikoista (käytetäänkö viitteitä, miten kirjallisuusluettelot laaditaan jne.). Mikäli kirjalla on tässä vaiheessa kustantaja, mikä on toivottavaa, kustantajalta kannattaa tarkistaa, mitä formaalisia ohjeita he edellyttävät käsikirjoitukselta. BTJ:llä ei ole käytössä omaa ohjeistusta, joten saimme vapaat kädet. Otin ohjeita laatiessani melko paljon mallia Avain-kustannuksen Café Voltaire -sarjasta, koska pidin sen ratkaisuja selkeinä ja toimivina.

Kirjoittajien ohjeistukseen kuuluu joka vaiheessa aikataulutus. Kuten kirjoittajakutsut, myös kirjoittajille laaditut ohjeet edellyttävät selkeää kuolonrajaa eli päivämäärän, johon mennessä tekstit on toimitettava. Projektin aikataulutuksessa on syytä huomioida yhtäältä kustantajan vaatimukset (esimerkiksi BTJ edellyttää, että käsikirjoitus toimitetaan kustantajalle 6 kk ennen sen ilmestymistä) ja toisaalta prosessin eri osien vaatima aika. Näistä käsikirjoituksen toimittamisen ja laatimisen eri välivaiheista kerron lisää seuraavassa viestissä.