15.12.2008, kirjoittanut kirjoittajavieras
Kirjoittajatreffien ensimmäisen vierailijaviestin on laatinut Rooibos, joka bloggaa kirjoittajan arjesta osoitteessa rooiboskirjoittaa.blogspot.com.

Kirjailija Bruce Holland Rogersin kolumnikokoelma Word Work. Surviving and Thriving as a Writer on mukava kirja.
Se käsittelee kirjoittajan elämää lähes joka kantilta. Rogersin lähtökohta kirjoittamiseen on ammattimainen, mutta myös harrastaja löytää kirjasta omaan elämäänsä ja kirjoittamiseensa sovellettavia asioita.
Tyyli on asiallinen mutta lukijaystävällinen – Rogers juttelee lukijalle kuin mentori mentoroitavalleen. Hän keskittyy asiaan eikä lipsu amerikkalaishenkiseen hehkutukseen, mistä ainakin minä olen lukijana kiitollinen.
Monipuolisia neuvoja
Word Work antaa konkreettisia ohjeita kirjoittamisen arkeen: tekstin aloittamiseen, kirjoittajatyyppinsä tunnistamiseen ja sillä leikittelyyn, siihen, kun teksti ei kulje ja siihen, kun se kulkee.
lue lisää »
viesti aiheesta kirjoittamisen opetus | kommentoi »
11.12.2008, kirjoittanut Aija
Pidin tänä syksynä ensimmäistä kertaa lyhyen kirjoittamiskurssin aikuisopiskelijoille. Opettaminen osoittautui haastavaksi: kirjoittamaan oppii parhaiten kirjoittamalla, joten teorian paasaaminen tuntui puisevalta. Päädyinkin lisäämään kirjoitusharjoitusten määrää tunti tunnilta. Opetustilanteessa mieleen nousi myös auktoriteettikysymys. Kuka voi opettaa kirjoittamista? Pitäisikö olla ansainnut kirjailijan kannuksensa, ennen kuin alkaa opastaa muita kynäilijöitä?
Tosiasiassa suurin osa luovan kirjoittamisen opettajista ei ole ammattikirjailijoita. Omien opiskelukokemusteni perusteella olen havainnut myös sen, ettei hyvä kirjailija välttämättä ole hyvä opettaja. Opettajantyössä tarvitaan paitsi sujuvaa ulosantia, myös innostavuutta. Ehkä eniten juuri sitä.
Kirjoittamista opetetaan sangen erilaisissa oppilaitoksissa. Omat kokemukseni perustuvat kansanopisto-opetukseen ja Turun taideakatemian, Turun yliopiston sekä Kriittisen korkeakoulun kirjoittajakoulutukseen. Opetusmetodien skaala tuntuu kuitenkin olevan yllättävän kapea. Ne voi jakaa viiteen tyyppiin:
- Luennointi. Parhaimmillaan ajatuksia ja keskustelua herättävää. Puuduttavimmillaan monotonista monologia. Ajaa asiansa, jos opettaja onnistuu esimerkeillään saamaan aikaan oivalluksia. Jää kuitenkin liian usein yhden teoksen, kirjailijan tai novellin esittelyksi. Kriittisen korkeakoulun opetus on enimmäkseen luennointia.
lue lisää »
viesti aiheesta kirjoittamisen opetus | 3 kommenttia »
8.12.2008, kirjoittanut Kalle
Kellari-runoblogin Kristian pohti äskettäin bloggaamisen liittyvän vuorovaikutuksen vaikeutta. Hän on aikaisemmin käyttänyt blogiaan runojen julkaisuun mutta on nyt ottanut puheenvuorojensa aiheeksi myös yleisemmät kirjoittamiseen ja kirjallisuuteen liittyvät asiat. Lukijoita vain on vaikea saada.
Kristianin ajatuksissa on vinha perä. Vaikka blogin pitäminen on lapsellisen helppoa, lukijoiden saavuttaminen on pahamaineisen vaikeaa. Nettilukijat on hemmoteltu pilalle vaihtoehtojen paljoudella. He etsivät blogeja, joilla on selkeä tarkoitus ja jotka lisäävät arvoa heidän elämäänsä.
Blogi voi olla kirjoittajalleen arvokas työkalu ja samaan aikaan lukijalle antoisaa luettavaa. Listaan alla muutamia tapoja, joilla kirjoittaja voi hyötyä bloggaamisesta, mutta tulevissa viesteissä pureudun vielä tarkemmin bloggaamisen erityiskysymyksiin.
Seitsemän blogivinkkiä harrastajakirjoittajalle
- Selkeytä kirjoittamista koskevia ajatuksia. Kirjoittajatreffien tekeminen pakottaa minut jatkuvasti tekemään itselleni selväksi asioita, joita en ole koskaan vaivautunut miettimään kovin tarkasti: mikä kirjoittamisessa minua viehättää, mikä siinä on tärkeää, mitä mieltä oikeastaan olen mistäkin kirjoittamisasiasta.
Vaikka ääneenajattelu toimii blogissa hyvin harvoin, ymmärrettävään muotoon jäsenneltyjen ajatuskulkujen lukeminen kiinnostaa todennäköisesti muitakin.
lue lisää »
viesti aiheesta bloggaaminen | 12 kommenttia »
4.12.2008, kirjoittanut Kalle
Tämä teksti ilmestyy tulevaisuudessa eräässä ainejärjestölehdessä.
Jos luet tätä lehdestä, olet häviäjien puolella.
Tämä teksti on kirjoitettu verkkoa varten. Kirjoittamishetkestä sen julkaisuun kirjallisuustieteen opiskelijoiden lehdessä kului kaksi viikkoa, blogiin se ilmestyi jo seuraavana päivänä.
Verkkokirjoittamisen keskeisimmän säännön mukaisesti tämä teksti on kirjoitettu silmäiltäväksi, ei luettavaksi. Lyhyet kappaleet, heikko sidosteisuus ja osuva otsikointi ovat keinoja, joilla bloggaaja varmistaa, että lukijan on helppo poimia keskeisin informaatiosisältö ja jatkaa matkaansa.
Tällä tekstillä on myös tiukaksi rajattu ja poleemiseksi tiivistetty sisältö. Tekstin kirjoittaja tietää retorisen vaikuttamisen keinot eikä pelkää käyttää niitä. Hän yksinkertaistaa ja provosoi ja mielistelee lukijaa, koska lukija on verkossa kuningas ja keisari.
Kiireiset kirjallisuudenopiskelijatkin ilahtuisivat, jos tulevaisuudessa kaikki kirjallisuus tuotettaisiin näiden periaatteiden mukaan. Kauan eläköön kuningas!
lue lisää »
viesti aiheesta lukeminen | 9 kommenttia »
1.12.2008, kirjoittanut Johanna
Kuukauden karotus on vaatinut veronsa. Puolisosi on pannut eropaperit vetämään, ystävät ovat lakanneet tervehtimästä sinua, laskuttajat uhkaavat perintätoimilla ja isännöitsijä on lähetellyt kirjeitä naapurien valituksista, joiden syynä on se, että kotoasi leijuu inhottava löyhkä rappukäytävään.
On tullut aika ottaa elämäsi jälleen haltuusi. Anna käsikirjoituksesi olla vähintään kaksi viikkoa ilman, että katsot sitä. Siivoa asuntosi. Maksa laskusi. Kutsu ystäväsi kylään ja tutustu heihin uudestaan. Käy keskusteluja puolisosi kanssa kokonaisin lausein. Lepää. Ja sitten lepää vielä vähän lisää.
Sinulla on lupa lukea käsikirjoituksesi aikaisintaan kolmen viikon kuluttua tästä päivästä. Romaanisi virallinen editoimisaika on maaliskuu, joka on NaNoEdMo, National Novel Editing Month, siis kotoisemmin KaRoEdKuu, kansallinen romaanineditoimiskuukausi.
lue lisää »
viesti aiheesta tekstinteko | 2 kommenttia »
27.11.2008, kirjoittanut Iisa
Johanna listaa Luovuuden seitsemän vihollista -sarjassaan tukun tekosyitä, joita kirjoittajissa asuvat pirulaiset kuten vitkastelija ja uhri keksivät luovuuden tyrehdyttämiseksi. Hän antaa vinkkejä, miten vaientaa nämä sielunviholliset.
Itsekuri on kuitenkin vaikein laji kaikista. Mikäli et hyvistä neuvoista huolimatta kykene saamaan paperille muuta kuin tikku-ukkoja, ei syytä huoleen. Jokaiselle vaivalle on löydettävissä diagnoosi, niin tähänkin: kärsit bartlebyn syndroomasta.
lue lisää »
viesti aiheesta lukeminen | 2 kommenttia »
Viimeisimmät kommentit
6.1.2009, Johanna. 6.1.2009, Johanna. 6.1.2009, Johanna. 5.1.2009, Kalle. 5.1.2009, Kristian. 5.1.2009, Kristian. 5.1.2009, Rooibos.